Vieraskynä: Espanja ei ole enää poikkeus trendistä

19.11.2019

Viime sunnuntaina espanjalaiset äänestivät jo vuoden toisissa parlamenttivaaleissa. Vaalit järjestettiin käytännössä sen vuoksi, että pääministeri Pedro Sánchez ei kyennyt muodostamaan uutta hallitusta viime kevään vaalien tuloksena.

Sánchez otti riskin toivoessaan, että hänen johtamansa keskustavasemmistolainen PSOE-puolue saisi tällä kertaa riittävästi paikkoja – toisin kuitenkin kävi.

Virallisesti PSOE voitti vaalit ja on Espanjan alahuoneen suurin puolue. Totuus on kuitenkin se, että se menetti paikkoja jo edellisistä vaaleista ja vaikka tappio on marginaalinen, estää se Sánchezin toivoman paikkamääräedun uuden hallituksen muodostuksessa.

Myös keskustaoikeistolainen Ciudadanos eli kansalaiset suli kannatuksessaan lähes täysin saaden nyt vain 10 paikkaa verrattuna edellisten vaalien 57 paikkaan.

Espanjan vaalien todelliset voittajat ovatkin oikeistokonservatiivinen PP (Partido Popular) eli kansanpuolue sekä populistiseksi äärioikeistopuolueeksikin mielletty Vox. PP:n voitto on toki myönnettävä, mutta on hyvä pitää mielessä, että se juuri saavuttamillaan 88:lla paikalla on vain kaksi kolmasosaa sen vuoden 2015 aikaisesta koosta.

Äärioikeistolaisempaan populistiseen eli Populist radical right /PRR-politiikkaan nojaava Vox taas teki kaikkien aikojen vahvimman tuloksensa. Viime kevään vaaleissa sen saamat 24 paikkaa alahuoneessa otettiin vastaan kuin nyrkki naamaan, mutta sunnuntain 55 paikkaa ovatkin varsinainen tyrmäysisku kaikille Vox-puoluetta aliarvioineille tahoille.

EUROOPPALAISELLA TASOLLA PRR-puolueiden nousussa ei kuitenkaan missään tapauksessa ole kyse uudesta trendistä. Olen aiemmin todennut (KSML 9.10.), että Euroopan populistinen äärioikeisto on normalisoitunut osaksi valtavirtaa.

Itävallan populistisen äärioikeistolaisen FPÖ-puolueen nimellinen tappio 16,2 prosentin kannatuksella osoittaa sen, että PRR-puolueiden läsnäolo on normalisoitumassa ja muuttumassa osaksi valtavirtaa. Tämä johtopäätös sai vahvistusta kaksi viikkoa myöhemmin Puolan vaalien yhteydessä.

PRR-puolueiden menestyksen myötä niin sanottuna haasteena ei itsessään ole niiden suosio, vaan äärioikeistolaisen populistisen politiikan yleistyminen.

Perinteiset puolueet ympäri Eurooppaa ovat reagoineet PRR-puolueiden nousuun omaksumalla enemmän niiden retoriikkaa sekä tapaa lähestyä poliittisia kysymyksiä, kuten esimerkiksi maahanmuuttoa, sosiaalisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia.

Huomionarvoista Espanjan vaaleista onkin todeta, että koko alahuone on nyt siirtynyt monta astetta oikealle.

Vuonna 2015 niin kutsuttu oikeistoblokki eli nyt paikkoja suuresti menettänyt Ciudadanos sekä PP piti hallussaan yhteensä 163 alahuoneen paikkaa. Se oli paljon suurempi kuin nykyinen oikeistoblokki 149 paikallaan.

Uuteen oikeistoblokkiin kuuluu myös vaalit voittanut Vox. Vaikka blokki on edeltäjäänsä pienempi, se on aivan selvästi oikeistolaisempi ja nationalistisempi.

Vaalitulos osoittaa, että populistisesta äärioikeistolaisesta politiikasta on tullut osa eurooppalaista valtavirtaa.

Vain neljässä vuodessa Espanja muuttui eurooppalaisesta poikkeuksesta osaksi tätä kehitystä.

Yannick Lahti

Kirjoittaja on jyväskyläläistaustainen tohtorikoulutettava/väitöskirjatutkija Bolognan yliopistossa Italiassa. Kirjoitus on julkaistu 15.11. kolumnina Keskisuomalaisessa.