Hyvää tasa-arvon päivää!
19.3.2021
Monien asioiden puolesta vietetään kansallisia ja kansainvälisiä teemapäiviä. Mielestäni merkittävimpiin teemapäiviin kuuluu tasa-arvon päivä, jota Suomessa vietetään Minna Canthin päivänä 19.3.
Kuten monia muitakin päiviä, soisi tämänkin teemapäivän olevan ihmisten mielissä joka päivä. Mutta mitä tasa-arvo on ja miten se on Suomessa edistynyt?
Minna Canth oli kiistämättä suomalaisen tasa-arvokehityksen uranuurtaja. En nyt paneudu Minna Canthin värikkääseen, 53 vuotta kestäneeseen elämään syvemmin. Totean vain sen että Minna toimi aktiivisesti lähinnä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistäjänä ja lasikattojen särkijänä, vaikkakin tasa-arvo ja ihmisoikeudet kaikkinensa olivat hänen kokonaisvaltainen elämäntyönsä.
On hieno yhteensattuma, että suomalaisen tasa-arvon päivän kanssa vietetään yhtäaikaa kansainvälistä rasisminvastaista viikkoa, jonka yhteydessä on myös rasisminvastainen teemapäivä 21.3. Tämä siis vuosittain pari päivää suomalaisen tasa-arvon päivän jälkeen.
Mitä tasa-arvo sitten on? Se on määritetty YK:n ihmisoikeuksien julistuksen kahden ensimmäisen artiklan sanomalla;
”1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
2. artikla. Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.”
Tässä siis sukupuoli on yksi monista tekijöistä. Sukupuolikin mielletään vielä tänä päivänä usein tasa-arvon kannattajienkin toimesta miehen ja naisen väliseksi tasa-arvoksi, vaikka olemme jo pitkään ymmärtäneet että meillä on olemassa myös muunsukupuolisia henkilöitä. Heidän asemansa on Suomessakin lapsenkengissä tasa-arvon näkökulmasta.
Toteutunut tasa-arvo on mielestäni sitä, että jokainen ihminen voi tuntea olevansa samanarvoinen muiden ihmisten kanssa ilman pelkoa, häpeää tai syrjityksi tulemisen tunnetta.
Miten tasa-arvo on sitten edistynyt Suomessa? Minna Canth oli ensimmäinen nainen, joka sai oman liputuspäivän. Tämä liputuspäivä tuli viralliseksi vuonna 2007. Siis 110 vuotta Minnan kuoleman jälkeen. Vuonna 2016 alettiin liputtaa Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää ja viime vuonna Tove Jansson sai kolmantena suomalaisena naisena oman liputuspäivän. Kehitys ei siis päätä huimaa, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa kiihtyvää tahtia.
Me elämme silti edelleen vuonna 2021 pahenevassa, monimuotoisen rasismin yhteiskunnassa, jossa tasa-arvoa polkevat voimat nostavat koko ajan päätään. Rasismi on edelleen rakenteissa ja sitä tukevat ihmiset, jotka eivät edes tajua tukevansa rasismia. Rasismi kohdistuu sukupuoliin, ihonväriin, kansalaisuuteen, kieleen, varallisuuteen ja jopa vammaisiin sekä moniin muihin tekijöihin. Siis niihin tekijöihin, jotka mainitaan YK:n ihmisoikeusjulistuksessa ja joita ei enää pitäisi edes olla olemassa.
Me jokainen voimme tehdä omalta osaltamme paljonkin epätasa-arvon ja rasismin kitkemiseksi. Ensimmäinen teko on tarkastella omaa asennetta ja käytöstä muita ihmisiä kohtaan.
YK:n ihmisoikeusjulistuksen viimeinen artikla kuuluu;
”30. artikla. Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.”
Tämä olkoon meidän kaikkien mielissä, ihan jokaisena päivänä vuodessa. Hyvää 19.3. vietettävää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää tasapuolisesti kaikille!
Jukka Hämäläinen
Kirjoittaja on Jyväskylän Työväenyhdistyksen varapuheenjohtaja