Riitta Mäkinen: Onko mikään niin varmaa kuin epävarmuus?

Seurasin Yhdysvaltain presidentinvaalien ääntenlaskentaa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kauhunsekaisin, epätodellisin ja ristiriitaisin tuntein. Tunti tunnilta BBC:n uutisointia seuratessa alkoi vaikuttaa entistä todennäköisemmältä, että maan presidentiksi oli nousemassa mies, jota koko maailma tuntui kavahtavan. Trumpin voiton ei pitänyt olla mahdollista. Sitä pelättiin, mutta monet meistä täällä Suomessa kuin ympäri maailmaa luottivat siihen, ettei valkoiseen taloon ikinä nostettaisi miestä, joka esiintyy julkisuudessa skitsofreenisena puolijumalana halveeraten ihmisyyttä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Toisin kuitenkin kävi. Tulevaisuus vaikuttaa olevan täysin ennakoimattomissa, kauhuskenaarioilla spekuloidaan suuntaan ja toiseen.

Näin maallikon silmin ei voi välttyä tunnistamasta yhtäläisyyksiä Euroopassakin käytyihin protestivaaleihin, joiden kautta turhautuminen, toivottomuus ja viha ovat purkautuneet. Nationalistiset, äärioikeistolaiset ja äärikonservatiiviset arvot saavat kannatusta ennenkuulumattomalla tavalla sitten 1930-luvun. Trumpin menestystä on selitetty hänen tavallaan ”kukistaa” poliittinen korrektius ja kyvyllään puhua äänestäjien tunteisiin vetoavalla ”kansan” kielellä. Tämä on ollut demareidenkin keskeinen mantra vaaleista toiseen – kuinka saisimme viestimme perille? Vastaus on yksinkertainen – puhumalla suoraan. Valehdella ei kuitenkaan tarvitse.

Sananvapauden varjolla kylvettyyn rotuvihaan on kuitenkin puututtava, politiikan eliitin on avattava silmänsä ja nähtävä ihmisten epätoivo. Kansakunnan kahtiajakautuminen, epätasa-arvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus romuttavat yhteiskuntarauhaa. Se ei ole enää uhka, vaan todellisuutta, jonka keskellä elämme niin täällä Suomessa kuin maailmalla. Hyssyttely ei auta. Trumpin viimeaikaiset lausunnot ovat herättäneet toivoa, että vaalikampanja saattoikin olla tarkkaan harkittua absurdia showta. Tämä jää nähtäväksi.

Lopuksi kuulumisia myös paikallistasolta. Sosialidemokraatit ovat tiivistäneet keskinäistä yhteistyötään ja rakentaneet siltaa entistä vahvemmin myös muihin poliittisiin ryhmiin. Yhteistyöllä on saatu paljon aikaiseksi. Kaupungin taloudellinen tilanne näyttää viimeinen hyvältä. Ensi vuonna pääsemme lyhentämään lainaa, vuosikate kattaa investointien alaiset poistot ja ylijäämääkin syntyy. Mikä parasta, kaupunginhallitus pystyi talousarvioseminaarissaan kuromaan kiinni kaupunginjohtajan esityksestä vielä puuttuvat kaksi miljoonaa. Näin ollen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin että varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen voidaan kohdentaa resursseja lautakuntien esittämällä tavalla. Kulunut valtuustokausi on ollut kaikkea muuta kuin kevyt kulkea. Lopulta kuitenkin näyttäisi siltä, ettei tehty työ ole valunut hukkaan kuin vesi hiekan läpi.  Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarvion marraskuun lopulla. Toivomme, että hallituksen täysin yksimielinen esitys menestyy myös isossa salissa.

Jyväskylän Työväenyhdistyksen puolesta haluan onnitella kaikkia varsinaisia ja varajäseneksi valittuja puoluekokousedustajia. Postiäänestyksen vaihtuminen uurnavaaliin toki laski äänestysprosenttia vaalissa merkittävästi mutta Jyväskylän Työväenyhdistyksen toverit menestyivät kuitenkin jälleen kerran erinomaisesti, siitä kiitos yhdistyksemme jäsenistölle. Onnittelut ovat paikallaan myös tuleville puoluevaltuuston ja piirihallituksen jäsenille. Saavutimme yhdistyksenä tavoitteemme piirin syyskokouksessa erinomaisesti. Todettakoon vielä, että JTY on lunastanut paikallisen ja maakunnallisen luottamuksen saamalla ehdokkaansa Keski-Suomen edustajaksi puoluehallitukseen. Kaupungin puolueosastot löysivät viimein toisensa ja tukea tuli laajalti myös maakunnasta. Kiitän lämpimästi saamastani luottamuksesta – yhteistyötä täytyy vaalia. Vain sillä rakennamme kivijalkaa SDP:n kannatukselle. Meillä Jyväskylässä puolueosastojen välisen sillan rakentamisessa olemme jo pitkällä.

Riitta Mäkinen

JTY:n puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu marraskuun JTY Tiedottaa -jäsenlehdessä pääkirjoituksena.