Ilmainen kouluruoka on nerokas investointi lapsiin ja nuoriin

Blogi

Oppilaille maksuton kouluruoka on ollut Suomessa käytössä jo 70 vuotta. Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka osoitti tällä innovaatiollaan esimerkillistä kykyä katsoa tulevaisuuteen. Ohitimme tässä jopa kilpakumppanimme Ruotsin, joka seurasi perässä vasta 25 vuotta myöhemmin. Laki astui voimaan vuonna 1948 ja sen merkitys suomalaisille lapsiperheille on valtava yhä tänäkin päivänä.

Lakiuudistuksen panivat alulle naisliiton naiset, jotka näkivät perheiden köyhyyden ja nälän yhtenä isona esteenä lasten koulutukselle. Elämä 1900-luvun alkupuolella oli sellaista, mitä hyvinvoinnin keskellä kasvaneet sukupolvet eivät osaa kuvitella tai tulevat harvoin miettineeksi. Valtaosa perheistä eli nälän ja niukkuuden keskellä niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Lapsia tarvittiin työmailla eikä koulunpenkki ollut itsestäänselvyys kuin harvoille.

Ilmainen kouluruoka muutti osaltaan tilannetta, sillä se toi konkreettisen helpotuksen perheiden elämään. Lukuisille lapsille koulun tarjoama velli, puuro tai keitto oli päivän ainoa ateria. Tämä on itse asiassa raaka fakta vielä nytkin, 2020-luvun kolkutellessa ovella. Opettajat kouluissa ja lastentarhanopettajat päiväkodeissa todistavat tilanteita, joissa lapset viikon alkaessa kertovat olevansa nälissään. Nämä lapset todennäköisesti harvoin valittavat kouluruoan mausta, ulkomuodosta tai rakenteesta.

Suomessa elää tänä päivänä yli 100 000 lasta köyhyydessä. Sen pitäisi saada kaikki hälytyskellot rämisemään päättäjien keskuudessa, mutta näin ei ole käynyt. Onko syytä olla huolissaan? Ehdottomasti kyllä. Se, millaista perhepolitiikkaa tehdään, millaisia sosiaaliturvaan kohdennettuja heikennyksiä tai työllisyys- ja koulutuspoliittisia ratkaisuja kulloinkin toteutetaan vaikuttaa väistämättä lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Ilmainen kouluruoka oli 1940-luvun merkittävä sosiaali-, koulutus- ja yhteiskuntapoliittinen päätös, joka tehtiin keskellä synkimpiä sotavuosia, vuonna 1943. Se astui voimaan keskellä vaikeaa pula-aikaa, jolloin oli huoli myös asuntopulasta, sotakorvauksista ja Karjalan evakoiden asuttamisesta. Tällä rohkealla arvovalinnalla on ollut kauaskantoisia vaikutuksia ja sen kautta otettiin merkittävä askel kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Koulutus on ollut ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa se kivijalka, jonka varaan koko kansakuntamme menestys ja hyvinvointimme viime sijassa rakentuu.

Oikeus laadukkaaseen opetukseen tai ilmaiseen kouluruokaan ei ole itsestäänselvyys. Kaikille perheille ilmainen ateria osana koulupäivää ei ole välttämättömyys, mutta kyse on vahvasti arvosidonnaisesta asiasta. Koulumme tulee taata paitsi laadukas opinpolku, edistää myös sosiaalista hyvinvointia. Kaikille, yhdenvertaisesti.

Riitta Mäkinen

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja ja JTY:n puheenjohtaja

Kommentoi