Jyväskylän sivistyslautakunnan demarit: “Varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistettava!”

Vuonna 2016 Suomen hallitus muutti varhaiskasvatuslakia siten, että kunnat voivat tehdä varhaiskasvatusoikeuden rajauspäätöksen. Tällaisen menettelyn taustalla ovat puhtaasti valtion säästötoimet. Tavoitteena on kuntien menojen pienentäminen, kuitenkin hyvin arveluttavalla tavalla. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen tarkoittaa sitä, että työttömän tai perhevapaalla olevan vanhemman lapsi on oikeutettu varhaiskasvatukseen vain 20 tuntia viikossa.

Kaikkialla Suomessa rajaamista ei ole toteutettu, mutta Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti ottaa rajauksen käyttöön kuntavaalien alla 2017. Erittäin valitettavaa on se, että varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen kohdistuu Jyväskylässäkin erityisesti niihin perheisiin, jotka muutenkin ovat heikoimmassa asemassa (mm. työttömät, maahanmuuttajat).

Varhaiskasvatusoikeuden rajauksen ongelmallisuuden osoittaa mm. se, että Lastensuojelun Keskusliitto on tehnyt asiasta kantelun Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle. Vuonna 2015 voimaan tullut varhaiskasvatuslaki korostaa yksiselitteisesti, että varhaiskasvatus on jokaiselle lapselle kuuluva oikeus.

Varhaiskasvatus on osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, vieläpä kaikkein vaikuttavin ja eniten sosiaalisen taustan eroja tasoittava vaihe yksilön koko myöhemmän elämän kannalta. Kyse on siis nimenomaan lapsista: kaikilla lapsilla vanhempien tilanteesta riippumatta tulee olla mahdollisuus päästä kokopäiväisen varhaiskasvatuksen piiriin. On nurinkurista ajatella, että lasten oppimisedellytyksiä heikentämällä saataisiin aikaan jotakin myönteistä.

Lisäksi huomioon on otettava sosiaaliset tekijät. Vain osan viikosta tai päivästä ryhmässä oleva lapsi jää helposti ulkopuoliseksi lapsiryhmästä tai joutuu lähtemään pois kesken yhteisen toiminnan. Osa-aikaisesti ryhmässä oleva lapsi voi jäädä pois retkiltä ja muista hoidon kohokohdista. Rajaus kohdentuu erityisesti pienituloisiin perheisiin, joten myös yhteisten ruokailujen menettäminen sattuu kipeästi näihin lapsiin. JHL:n lakon vuoksi osa lapsista jäi ilman lämmintä lounasta kahtena päivänä lokakuussa. Iltapäivähoidossa olevan lapsen osalta tämä on arkea joka viikko.

Jyväskylässä toteutettu rajaus ei tuottanut juuri ollenkaan kustannussäästöjä, mutta lisäsi epätasa-arvoisuutta ja byrokratiaa. Tutkimukset osoittavat, että laadukas ja riittävä varhaiskasvatus edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja lasten hyvinvointia sekä torjuu syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.

Vuoden 2019 talousarvion hyväksymisen yhteydessä Jyväskylässä olisikin syytä purkaa perheiden ja lasten epätasa-arvoa aiheuttava varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ja osoittaa siihen riittävä määräraha. Sen hintalappu on pieni niihin positiivisiin vaikutuksiin verrattuna, joita poistamisella saadaan aikaan.

Anna-Leena Sahindal

Juha Paananen

Jasmine Repo

Merja Koivisto

Eetu Kinnunen

Mikko Punkari

Jyväskylän sivistyslautakunnan sosialidemokraatit