JTY teki 11 aloitetta toukokuun puoluekokoukseen

9.2.2012

Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloitteet SDP:n 43. puoluekokoukselle 24.-26.5.2012

ALOITE: YHTENÄINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MAKSUKATTO

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan yhtenäinen maksukatto, koska nykyinen käytäntö on muodostunut kohtuuttoman raskaaksi, jopa ylivoimaiseksi pienituloisille ja vähävaraisille ja heistä etenkin pitkäaikaissairaille ihmisille.
Jo pelkästään nykyinen (v.2011) terveydenhuollon maksukatto on sekin jo liian korkea, koska siinä lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuu lääkkeiden käyttäjälle on jo liki 700 euroa vuodessa.
Yhteiskunnan tulee nykyisessäkin entisestään heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa huolehtia taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämisen edellytyksistä myös näiltä osin.
Edellä todettuun viitaten Jyväskylän Työväenyhdistys esittää, että puoluekokous keskustelee ja tekee päätöksen yhtenäisen maksukaton saamiseksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon siten, että ko. maksu on kohtuullinen vähävaraisille, pienituloisille ja etenkin pitkäaikaissairaille ihmisille ja että tietyissä taloudellisen ahdingon oloissa ko. maksu voitaisiin kyseisiltä henkilöiltä poistaa kokonaan.
Aloite käsitelty Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n syyskokouksessa 9.11.2011 § 16

OMAISHOITAJIEN ASEMA ON SAATAVA KUNTOON SUOMESSA

Omaishoitajia arvioidaan Suomessa olevan n. 350 000 ja heistä vain noin 10 % saa jonkinlaista omaishoidontukea työhönsä, jonka työaika on useimmiten on 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän päivää viikossa. Omaishoidontuki keskimäärin per omaishoitaja on esimerkiksi Jyväskylässä noin 6000 € vuodessa eli mainitulla työajalla alle euron tuntipalkka. Yksi uusi laitospaikka maksaa noin 45 000 euroa ja niiden rakentamiselta vältytään omaishoitajien arvokkaan työn ansiosta. Omaishoitajat tekevät työtään rakkaudesta hoidettaviaan kohtaan, eivät palkkion vuoksi, mutta silti ja juuri siksi heidän tukensa sekä taloudellinen että henkinen on pantava kuntoon. Myös omaishoitajien omasta terveydestä ja jaksamisesta on yhteiskunnan huolehdittava.
– Omaishoitajien asemaan tulisi parantaa mm. seuraavin tavoin:
– Tuki on saatava kaikille omaishoitajille – sen siirrosta Kelalle jahkaaminen kannattaa lopettaa, kun ei siitä näytä mitään tulevan eli parempi on antaa tarkoitukseen taloudellista tukea kunnille ja keskittyä valvomaan, että kunnat hoitavat tehtävänsä
– Tuen taso koko maassa samantasoiseksi eli paljon nykyistä korkeammaksi
– Tuki verovapaaksi
– Lakisääteiset vapaapäivät maksuttomiksi eli hoidettava kunnan hoitopaikkaan ilman maksua – missä muussa työssä työntekijä maksaa vapaapäivistään työnantajalle? Hoidettavathan olisivat kunnan vastuulla ilman omaishoitajia!
– Omaishoitajat työaikalain piiriin – kolme vapaapäivää kuukaudessa ei riitä levoksi raskaassa työssä
– Kaikille omaishoitajille pitää saada edes nuo nykyisen lain suomat kolme vapaapäivää eli hoitopaikka tai hoitaja kotiin on löydyttävä
– Asuinaluekohtaiset kodinhoitajat omaishoitajien lomittajiksi olisivat turvallinen ratkaisu – tutut hoidettavat ja tutut kodit sekä tuttu hoitaja hoidettavalle
– Omaishoitajat kunnan työterveyshuollon piiriin kaikissa kunnissa – nyt jo muutamassa kunnassa niin on.
– Kaikille omaishoitajille vähintään kerran vuodessa kuntolomaviikko jossain kylpylässä Kelan ilmaislomana
– Työttömyyseläkkeellä oleva omaishoitaja ei saa menettää eläkettään omaishoidon takia niin kuin nyt käy
– Alueellisille omaishoitajien vertaistukiryhmille ilmaiset kokoontumistilat kaikille asuinalueille – vertaistuki auttaa jaksamaan!

Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää puoluekokoukselle, että SDP ryhtyy edustajiensa välityksellä toimiin omaishoitajien aseman parantamiseksi aloitteessa mainituilla tavoilla.

Aloite käsitelty Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n syyskokouksessa 9.11.2011 § 16

ALOITE PALVELUIDEN KILPAILUTTAMISEN PERUSTEIDEN TARKENTAMISESTA – YLTIÖYKSITYISTÄMISELLE RAJAT.

Tilanne palvelujen kilpailuttamisessa on osin riistäytynyt hallinnasta. Kustannussäästöihin vedoten tai niitä haettaessa kilpailutus on viety toimintoihin, joissa mm. laatu, turvallisuus, työehtojen noudattaminen ja työturvallisuus jää sivuosaan. Samalla vilpillinen kilpailu erilaisin harmaan talouden keinoin on saanut lisääntyvää jalansijaa. Lopputuloksena palveluiden tarvitsijat saavat yhä huonompaa palvelua. Myös kunnallisen rakentamis- korjaustoiminnan ja huollon osalta yksityistäminen laaduttoman kilpailuttamisen kautta on johtamassa alan toiminnan vääristymiseen ja pitemmällä aikavälillä kalliimpiin lopputuloksiin. Tämä nähdään jo nyt myös hyvinvointi- ja terveyspalveluiden osalta. Keikkalääkäreiden käyttö on johtanut mm. turhiin tutkimuksiin ja kasvaneisiin terveydenhoitokuihin. Myös ammattitaidon -osaamisen valvonta on vaikeaa tai mahdotonta keikkailun ja alihankinnan mahdollistavassa kilpailutuksessa.

Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää puoluekokoukselle, että SDP ryhtyy edustajiensa kautta toimiin selkeiden pelisääntöjen ja kriteereiden laatimiseksi yksityistämisen haittojen torjumiseksi. On rajattava toiminnat, joissa laatua ei kilpailuttamisella pystytä valvomaan. On myös ennen yksityistämistä selvitettävä tarkemmin kuntien yhteistyö sekä valtion tukien korvamerkintä kyseisiin toimintoihin. Myös valvontakeinot on uudistettava estämään epäterve ja haitallinen tilanne.
Aloite käsitelty Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n syyskokouksessa 9.11.2011 § 16

ALOITE HARMAAN TALOUDEN TIUKEMMASTA VALVONNASTA

Veroparatiisien ja muunkin verokikkailun mahdollisuudet ovat lisänneet veronkierron ja harmaan talouden osuutta kaikissa EU-valtioissa. Jopa terveyden- ja sairaanhoidon yksityiset yritykset ovat veroparatiisiyhtiöitä. Rakennusala suorastaan vilisee harmaata taloutta aina ydinvoimalarakentamista myöten. Palvelualoilla kassan ohimyynti ja pimeän työvoiman käyttö on yhä laajentunut välvonnan vähäisyyden takia.
Harmaa talous syö epäterveellä kilpailullaan oikein toimivia yrityksiä pois markkinoilta. Syntyvä epäterve kilpailu vähentää työpaikkoja ja luo jatkuvaa epävarmuutta alan normaaleille yrityksille. On selvää, että samalla lisääntyvät pyrkimykset olla välittämättä laatu-, turvallisuus- ja työehtonormeista.
Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää puoluekokoukselle, että SDP ryhtyy edustajiensa kautta ajamaan, paitsi yhteisiä EU-lainsäädäntöhankkeita veronkierron torjuntaan, myös kotimaisia tehotoimia harmaan talouden valvontaan. Edellisten hallitusten aikana voimavaroja on pikemminkin vähennetty. Eri selvityksissä on osoitettu valvontatoimien lisäämisen tuovan moninkertaisia verotuottoja ja osaltaan vähentävän epätervettä kilpailua. Myös yleistä veronkorotustarvetta hillitsee verokertymän saaminen harmaasta taloudesta nyt hyödyn kerääviltä.
Aloite käsitelty Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n syyskokouksessa 9.11.2011 § 16

UUSIEN VELVOITTEIDEN LISÄÄMINEN KUNNILLE ILMAN NIIHIN OSOITETTUA RAHOITUSTA LOPETETTAVA

Valtion toimesta on viime vuosina osoitettu yhä enemmän palveluiden tuottamisvelvoitteita kunnille. Näiden velvoitteiden rahoittamiseen ei kuitenkaan ole osoitettu riittävää rahoitusta, jolloin kunnat ovat joutuneet itse rahoittamaan palveluiden tuottamisen. Tämän kaltainen kehitys on omiaan pakottamaan kunnat kunnallisverojen nostamiseen.
Mainitun kaltainen kehitys on omiaan jouduttamaan kielteisessä mielessä ns. tasaverokehitystä kunnallisveron ollessa luonteeltaan tällainen vero.
Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää puoluekokoukselle, että SDP tukee jatkossa sellaista kehitystä, jossa valtion kunnille määrittämiin uusiin velvoitteisiin tulee aina samassa yhteydessä osoittaa myös riittävä rahoitus valtion toimesta.
Aloite käsitelty JTY:n syyskokouksessa 9.11.2011 § 16

LAPSIVÄHENNYS PALAUTETTAVA VEROTUKSEEN

1990-luvun laman aikana, vuonna 1994, verotuksesta poistettiin aiemmin käytössä ollut lapsivähennys. 2010-luvulla inflaation myötä ruoan, energian, asumisen ja polttoaineiden kustannusten nousu on lisännyt köyhyydessä elävien lapsiperheiden määrää ennestään.
Käytössä olleessa lapsivähennyksessä lapsiperheillä oli mahdollisuus vähentää tietty summa lasta kohden perheen vuosituloista, eli verotettavista tuloista ja tätä kautta suoraan maksetuista veroista. Käytännössä vähennysoikeus kasvoi porrastetusti lapsiluvun kasvaessa tiettyyn rajaan saakka, pysyen tämän jälkeen ennallaan. Vähennysoikeiden rajallisen porrastamisen myötä turvattaisiin kuitenkin myös kunnille riittävä verotulojen saanti julkisten peruspalvelujen järjestämiseen.
Vaikka verovähennyksiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa joudutaankin suhtautumaan kriittisesti, lapsivähennyksen toteuttaminen olisi kuitenkin perusteltu ja kannattava investointi suomalaisten lapsiperheiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja turvaamiseksi.

Jyväskylän Työväenyhdistys esittää puoluekokoukselle, että
SDP ajaa määrätietoisesti eteenpäin lapsivähennyksen palauttamista verotukseen.

Aloite käsitelty Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n syyskokouksessa 9.11.2011 § 16

LAPSILISÄT IRROTETTAVA TOIMEENTULOTUESTA

Lapsiperheisiin kohdentuu monenlaisia taloudellisia ja sosiaalisia paineita niin yhteiskunnan kuin työelämänkin vaatimusten muodossa. Perheiden hyvinvointi luo vankan pohjan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle. Yhteiskunnan tulee turvata riittävät julkiset peruspalvelut ja tulonsiirrot, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla perheiden kasvatustehtävää. Työttömyys ja köyhyys ovat osa jo hälyttävän monen suomalaisperheen arkea. 1990-luvulta 2010-luvulle lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut ja yli 100 000 lasta elää toimeentulotukea saaneessa kodissa. Nykyiseen perusturvajärjestelmäämme sisältyy epäkohta, mikä on välittömästi korjattava.

Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten toimeentulon turvaamiseksi. Toimeentulotuen suuruutta määritellään laskennallisella osalla, jossa tuloiksi luetaan kaikki mahdolliset perheen saamat taloudelliset varat ja avustukset. Tämä koskee myös perheille maksettavia lapsilisiä. Mikäli perhe elää köyhyysrajalla ja selviytyminen edellyttää turvautumista toimeentulotukeen, siitä leikataan automaattisesti pois lakisääteisesti heille kuuluva lapsilisä. Järjestelmään sisältyvä epäkohta on akuutti ja erittäin räikeä, koska lapsilisäjärjestelmän tarkoitus olisi tukea ennen kaikkea kaikkein heikoimmassa olevia lapsiperheitä. Köyhien perheiden hyötyminen lapsilisästä tulee turvata pikaisesti ja ehkäistä taloudellisen ahdingon syventymistä entisestään.

Jyväskylän Työväenyhdistys esittää puoluekokoukselle, että
SDP ajaa määrätietoisesti eteenpäin jo aikaisemmin vaaliohjelmassa esitettyä
vaatimusta perusturvaa koskevan lainsäädännön muuttamisesta niin, etteivät tulonsiirtoina maksettavat lapsilisät leikkaa perheiden viimesijaista toimeentuloturvaa.

Aloite käsitelty Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n syyskokouksessa 9.11.2011 § 16

KUNTA – VALTIO SUHDE MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN PERUSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI

Subjektiivisten perusoikeuksien toteutuminen on vaarantunut merkittävästi taloudellisen laman ja harjoitetun porvarillisen politiikan seurauksena. Useat perusoikeudet eivät käytännössä toteudu tasavertaisesti eri puolella Suomea, vaikka niiden tukena ovat perustus- ja kuntalait. Sosiaaliset terveyserot ovat Suomessa kasvaneet väestön keskuudessa Euroopan kärkivauhtia. Julkisen terveydenhuollon tila on huolestuttava ja järjestelmää ajetaan poliittisin perustein alas. Samalla monikansalliset pörssiyhtiöt ostavat pala palalta suomalaista terveydenhuoltoa. Peruspalvelujen saatavuus velkaantuvissa kunnissa uhkaa pysyvästi vaarantua, mikäli lakisääteisten velvoitteiden ja nykyisen palvelujen rahoitusjärjestelmän suhdetta ei saateta tasapainoon.

Monissa Euroopan maissa meillä Suomessa subjektiivisina oikeuksina tunnetut perusoikeudet toteutetaan paikallistasolla valtion toimesta. Näin on esimerkiksi perusopetuksen kanssa, mikä on kohdistettu Ranskassa ja Italiassa valtion tehtäväksi Opettajien palkkaus rahoitetaan suoraan valtion budjetista, jolloin koulujen opettajat ja paikalliset opetusviranomaiset ovat valtion paikallisviranomaisia. Kuntiin kohdistuu nykyisessä ja yhä pahenevassa taloudellisessa ahdingossa merkittäviä veronkorotuspaineita ja samalla kuntataloudessa toteutetaan rankkoja säästöjä. Nykyinen järjestelmä ei toimi eikä rakennu enää kestävälle pohjalle. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että kunta-valtiosuhdetta tarkastellaan uudesta näkökulmasta.

Jyväskylän työväenyhdistys esittää puoluekokoukselle että:

Koska valtionosuuslainsäädäntö ei ole pystynyt turvaamaan subjektiivisten oikeuksien tasavertaista toteutumista maassamme, tulisi SDP:n ryhtyä määrittelemään uudestaan omaa käsitystään kunta-valtiosuhteesta.
SDP:n tulisi tarkkaan pohtia mitkä subjektiiviseen oikeuteen kuuluvat asiat ovat kuntien tehtävänä ja mitkä valtion tehtävänä.
SDP:n tulisi hahmottaa uudelleen miten subjektiivisten oikeuksien rahoitus jakaantuu valtion ja kuntien kesken, koska nykyinen valtionosuuslainsäädäntö on jäänyt jälkeen oikeudenmukaisesta ja riittävästä rahoitustasosta.
Jyväskylän työväenyhdistys esittää, että SDP omalla toimillaan ottaa osaa uuden kuntaosuusjärjestelmän valmisteluun ja huolehtii siitä, että uudenlainen jakosuhde valtion ja kuntien tehtävistä ja tehtävien rahoittamisesta toteutetaan oikeudenmukaisesti.

Aloite käsitelty Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n syyskokouksessa 9.11.2011 § 16

PALOMIESTEN ELÄKEIKÄ

Palomiesten eläkeikää nostettiin vuonna 1989 55 ikävuodesta 65 ikävuoteen. Tämä on
aiheuttamassa tilanteen, jossa vaarantuu sekä pelastajien, että pelastettavien turvallisuus.
Puoluekokouspäätös 2008: ” puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja eduskuntaryh-
män toimimaan niin, että palomiesten lakisääteistä eläkeikää alennetaan 58 vuoteen.”
Voidaan oikeutetusti kysyä onko tavoitteen toteutumiseksi tehty tarpeeksi?

Kun ammatilliset eläkeiät 1.7. 1989 poistettiin, vedottiin päätöksessä tutkimuksiin joita ei ole edes olemassa. Näiden olemattomien tutkimusten mukaan ammatti tai ammattinimike ei enää
ollut eläköitymiskriteeri. Työterveyslaitoksen tekemät laajat tutkimukset ” unohdettiin ” tarkoi-
tushakuisesti ”.
Reilut 20 vuotta sitten tehty eläkeiän nostopäätös perustui siis vääristeltyihin tietoihin. Koko
tämän ajan on tarjottu vakiovastauksena uudelleen koulutusta ja muita töitä kuntasektorilta.
Kenen mielestä on mahdollista tai kohtuullista lähettää 60 – vuotias palomies opettelemaan
uutta ammattia !
Kokemuksesta voidaan kertoa, että pelastuslaitoksen sisältä ei löydy ikääntyneelle palomiehelle
muita töitä. Tämä joukko kasvaa lähivuosina enenevässä määrin.
Tiedossamme ei myöskään ole kuntaa, joka pitäisi varastossaan suojatyöpaikkoja sellaisia
” raakkipalomiehiä ” varten, jotka eivät enää omista työtehtävistään selviä.

Koska palomiesten eläkeikäasia on edelleen ennallaan Jyväskylän Työväenyhdistys uudistaa
puoluekokousaloitteemme ja esittää että, SDP ryhtyy edustajiensa välityksellä toimenpiteisiin palomiesten eläkeiän palauttamiseksi 55 ikävuoteen.

Aloite käsitelty Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n syyskokouksessa 9.11.2011 § 16