Terveiset suuresta salista: Politiikan kiivas kevät
5.3.2019
Poliittinen keskustelu eduskunnassa käy kiivaana. Räikeät epäkohdat vanhuspalveluissa ovat ravistelleet koko yhteiskunnan hereille. Hoidon laiminlyönti, välinpitämättömyys, heitteille jättäminen ja kaltoinkohtelu isoissa pörssiyhtiöissä ovat seurausta taloudellisen voiton maksimaalisesta tavoittelusta. Tulosta on tahkottu henkilöstöresurssia karsimalla. Totesin jo välikysymyksen yhteydessä käydyssä keskustelussa, että näkyvissä on vasta jäävuoren huippu. Nämä jättiläiset ovat operoineet pitkään myös lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Kuten olemme uutisista lukeneet, ongelmia on alkanut pulpahdella pintaan myös päivähoidon kentältä.
On varmasti päättäjiä, joille tämä kaikki on tullut yllätyksenä. Uskallan kuitenkin väittää, että ainakin pidempään politiikassa – ja etenkin kuntapolitiikassa – mukana olleiden on täytynyt olla tietoisia peruspalveluja koskevista ongelmista. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt lainsäädännössä ja kuntataloutta heikennettäessä. Ei ole mikään salaisuus, että nimenomaan keskusta ja kokoomus ovat etunenässä vaatineet ja toteuttaneet leikkauksia määrärahoihin sekä työntäneet palveluja markkinoille. Myös kuntakentällä. Kokoomuksella on myös suoria kytköksiä kuntatasolla tehtyihin luparatkaisuihin, yhtiöiden omistuksesta aina palvelujen tuotantoon saakka.
Kokoomus ui nyt hyvin syvissä vesissä. Poliittisen ideologian perimmäinen tavoite –julkisen hyvinvointivaltion alas ajaminen markkinavoimia ihannoiden paljastui kertarysäyksellä kuplan puhjetessa. Pakonomainen pyrkimys viedä markkinamalliin perustuvaa sote-uudistusta eteenpäin ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Tähän saakka puolue on ollut mestari selittämään mustaa valkoiseksi. Orpo ennätti ilmoittaa kokoomuksen luottavan Suomeen. Taitaa olla niin, etteivät suomalaiset luota enää kokoomukseen.
Stubbilla oli valtionvarainministerinä vaikeuksia hallita prosenttilukuja. Orpolle tuntuu olevan haasteellista hahmottaa lukuja ylipäätään – niin kömpelöä keskustelu hoitajien minimäärästä on ollut. Indekseissä ei kuitenkaan ole kysymys vain luvuista. Kyse on riittävästä määrästä hoitajia, jotka vanhuksistamme huolehtivat. Hoitajamitoitus yksin ei missään tapauksessa riitä ratkaisemaan ongelmia, mutta se on laadukkaan hoidon kivijalka. Kokoomus jäi yksin vastustamaan mitoituksen kirjaamista lakiin. Keskusta luikerteli vastuusta väittäen, ettei lakimuutos olisi ollut mahdollista nykyisellä kaudella. Uudistukset jäävät siis tulevan hallituksen vastuulle. Yhtä kaikki yhteinen tahtotila on löydettävä ja on mahdollista, että neuvotteluvastuu on SDP:llä.
Sote-uudistuksen kohtalo on tätä kirjoitettaessa edelleen epäselvä. Hallinto- ja perustuslakivaliokunta ovat joutuneet siirtää syrjään pöydällä olevia esityksiä mahdottomaksi käyvän aikataulun takia. Siviili- ja sotilastiedustelulakien palautuminen valiokuntakäsittelyyn ei tilannetta ainakaan helpota. Alkaa olla yleisesti tunnustettu fakta, ettei uudistusta käsitellä enää tämän kauden aikana. Yhtenä edellytyksenä on pidetty valiokunnan lausunnon yksimielisyyttä, ponsia on kuitenkin tiedossa.
Puolueet käyvät vaaleihin varsin mielenkiintoisessa tilanteessa. Poliittisen agendan ohella pelkästään Keski-Suomessa Susanna ja Laurin poisjäännin seurauksena vapautuu yli 15 000 ääntä. SDP:n vaalikampanja on kuitenkin lähtenyt hyvin liikkeelle. Sanna on yhdessä Sirpan, Villen ja Antti Lindtmanin kanssa vetänyt vankkureita upealla tavalla eteenpäin ja hyvin kuntoutuva puheenjohtajamme palaa riveihin muutaman viikon kuluessa. Tänä keväänä kaikki on mahdollista, myös Suomen ja meidän suomalaisten kipeästi tarvitseva muutos. Tällä hetkellä SDP on puoluekartan ainoa varteenotettava muutosvoima vahvan tulevaisuuslinjamme turvin. Tehdään siis töitä viimeiseen saakka. Viedään kansalaisille viestiämme eteenpäin – meillä taitaa olla yhteinen suunta!
Riitta Mäkinen
Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja ja JTY:n puheenjohtaja