Kinnunen: Ilmastotavoitteilla teemme kaupungeista parempia

24.1.2021

Ilmastopolitiikkaa on Suomessa lähestytty pitkälti moraalisen velvollisuuden ja planeetan pelastamisen näkökulmasta sen kannattajien toimesta.

Ilmastotoimia kritisoivat ovat Suomessa ilmastonmuutoksen kieltämisen sijaan keskittyneet kauhistelemaan kustannuksia, kielteisiä vaikutuksia arkeen tai tavoitteiden oletettua utooppisuutta.

Olemmeko ilmastonmuutoksen hillitsemistä miettiessämme keskittyneet liikaa siihen, kuinka suuri haaste se on ja puhuneet vain hurjista kustannuksista?

Kun mietitään konkreettisia muutoksia, joita ilmastolle vastuullisempi toiminta voisi ruohonjuuritasolla tarkoittaa, kuva muuttuu.

Esimerkiksi Jyväskylän vesi- ja energiayhtiö Alva on ottanut tavoitteekseen hiilineutraalisuuden vuoteen 2030 mennessä. Se saavutetaan muun muassa ottamalla talteen hukkalämpöä poistovedestä ja parantamalla energiatehokkuutta.

Toki nämä investoinnit maksavat, mutta niiden myötä alamme myös säästää polttoainekustannuksissa ja korvaamme energiantuotantoa, jonka korjaamiseen tai uusimiseen pitäisi joka tapauksessa lähivuosina käyttää rahaa.

Ilmastotietoisten kaupunkilaisten hiilijalanjälki on isompi kuin maaseudulla asuvien.

Samalla tavoin yksittäisten kiinteistöjen omistajilla on mahdollisuus pienentää laskujaan ja päästöjään parantamalla energiatehokkuuttaan.

Liikenteessä tehtävät muutokset nekin parantavat kaupungin viihtyisyyttä ja sujuvaa elämää.

Kun katsotaan Jyväskylän kantakaupunkia kolmen järven ja Harjun rajaamalla alueella, on helppo nähdä, ettei sinne ole kovinkaan helppoa löytää lisää tilaa autoliikenteelle. Samalla kaupunki kasvaa edelleen muuttoliikkeen seurauksena, ennusteiden mukaan vuoteen 2040 saakka.

Linkin kehittäminen siten, että sen reitit, vuorot ja hinnoittelu saisivat yhä suuremman joukon jyväskyläläisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi auttaa meitä välttämään ruuhkat ja tilanahtaudesta seuraavat massiivisen kalliit tunneli- ja kansi-investoinnit.

Kaupunkiin lisättävät viherkatot ja istutukset tekevät kaupungista myös viihtyisämmän asukkailleen, samalla kun ne sitovat hiiltä ja keräävät pienhiukkasia sekä vaimentavat liikennemelua.

Tällaiset investoinnit ovat kustannuksiltaan hyvin vaatimattomia, mutta varovaisetkin arviot myönteisistä vaikutuksista kaupunkilaisten terveyteen ja tyytyväisyyteen osoittavat niiden maksavan itsensä takaisin.

Ilmastotoimien osalta kaupungit ovat keskiössä, sillä niissä asuu jo nyt merkittävä enemmistö kaikista maan asukkaista. Kaupungeissa syntyy myös suurin osa kasvihuonepäästöistä.

Itse asiassa ilmastotietoisten kaupunkilaisten hiilijalanjälki on isompi kuin maaseudulla asuvien. Suurin osa yksityisautolla tehtävistä matkoista on työ- ja asiointiliikennettä sekä vapaa-ajan ajoa kaupungeissa ja niiden ympäryskunnissa. Suurten kaupunkien kaukolämpövoimalat vastaavat suurimmasta osasta fossiilisilla polttoaineilla tuotettua kotitalouksien sähköä ja lämmitystä.

Kun samalla ilmastotoimiin eniten valmiit suomalaiset asuvat kaupungeissa, eikö olisi syytä aloittaa toimet kaupungeista?

Samalla voimme näyttää epäilevällä kannalla oleville, että ilmastoystävällisempi tulevaisuus ei ole synkempi, vaan valoisampi ja viihtyisämpi.

Eetu Kinnunen

Kirjoittaja on kuntavaaliehdokas (sd.) Jyväskylästä.

Teksti on julkaistu mielipidekirjoituksena sanomalehti Keskisuomalaisessa 22.1.2021