Jyväskylän Työväentalo Unescon maailmanperintölistalle?

23.8.2022

Kansainvälinen hanke työväentalojen nimeämiseksi Unescon maailmanperintölistalle on parhaillaan käynnissä eri puolilla maailmaa.

Suomalaiset ovat mukana tutkimuksessa ja työ sopivien maailmanperintökohteiden löytämiseksi etenee meilläkin. Kööpenhaminassa toimiva Tanskan työväenmuseo johtaa kansainvälistä kartoitusta, jonka tuloksena valmistuu sarjanimeämisesitys Unescolle.

Maailmanperintölistalla ei ole tällä hetkellä ainuttakaan työväenliikkeen rakennusta ja työväentalojen huomioiminen tasapainottaisi luetteloa. Työväenliike ja työväentalot ovat olleet ratkaisevassa roolissa monen maan historiassa ja modernin yhteiskunnan kehityksessä. Suomessa on yhä lähes 300 työväentaloa, joista monet ovat säilyneet kansainvälisesti verrattuna hyvin.

Suomalaisten työväen- ja kansantalojen kartoituksesta huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä valtakunnallisena vastuumuseona Työväenmuseo Werstas. Kartoituksen ensimmäisessä vaiheessa on tunnistettu 12 suomalaista työväentaloa, joilla voisi olla mahdollisuuksia päästä osaksi kansainvälistä sarjanimeämistä.

Talojen valinnassa on tarkasteltu muun muassa niiden rakennushistoriallista arvoa, merkitystä työväenliikkeen historiassa, tämän päivän käyttöä sekä suojelutilannetta. Talot ovat eri puolilta maata, eri aikakausilta ja ne kertovat myös työväenliikkeen erilaisista vaikutuksista omissa yhteisöissään. Suomalainen työväentalo tullaan todennäköisesti valitsemaan maailmanperintöluetteloon tästä joukosta.

Alla on lueteltu työväentalojen maailmanperintöhankkeen toiseen vaiheeseen valitut talot rakennusvuosineen.

•    Forssan työväentalo, rakennettu 1930 https://fi.wikipedia.org/wiki/Forssan_työväentalo

•    Helsinki, Paasitorni, 1908

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paasitorni

•    Jyväskylän työväentalo, 1925

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyväskylän_työväentalo

•    Kaskisten työväentalo, 1911

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskisten_työväentalo

•    Kemi, Veitsiluodon työväentalo, 1948 https://fi.wikipedia.org/wiki/Veitsiluodon_työväentalo

•    Kokkola, Ykspihlajan toimitalo, 1908 https://fi.wikipedia.org/wiki/Ykspihlajan_Toimitalo

•    Kotkan konserttitalo, 1908

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotkan_konserttitalo

•    Lappeenranta, Lauritsalan työväentalo, 1910 https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauritsalan_työväentalo

•    Oulu, Koskelankylän Walo, 1910

https://fi.wikipedia.org/wiki/Koskelankylän_Walo

•    Punkalaidun, Mäenpään työväentalo, 1908 https://fi.wikipedia.org/wiki/Mäenpään_työväentalo

•    Uudenkaupungin työväentalo, 1907

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudenkaupungin_työväentalo

•    Vantaa, Puistokulma, 1964

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puistokulma

Kuluneen kesän aikana taidehistorioitsija, FT Marja Lähteenmäki on hankkeen projektitutkijana vieraillut kohteissa. Lähteenmäki on perehtynyt talojen historiaan, kulttuuriperintöarvoon, nykytilanteeseen sekä taloja ylläpitävien yhdistysten toimintaan. Syksyn aikana Lähteenmäki kirjoittaa raportin suomalaisista työväentaloista ja arvioi näiden toiseen vaiheeseen valittujen kohteiden maailmanperintöarvoa.

Arviointi perustuu samoihin kansainvälisiin kriteereihin, joilla sarjanimeämistä valmistellaan.

Jouluun mennessä Työväenmuseo Werstas julkistaa suosituksensa Suomen ehdokkaasta maailmanperintölistalle sopivasta työväentalosta. Raportti luovutetaan Tanskan työväenmuseon lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Museovirastolle, jotka vastaavat maailmanperintöasioista Suomessa.

Maailmanperintöselvityksen rinnalla Werstaalla kirjoitetaan parhaillaan esittelyjä nykyisistä ja entisistä työväentaloista, jotka julkistetaan avoimesti Wikipediassa. Työväentalotietoja voivat näin täydentää ja tuottaa myös kaikki työväenliikkeen historiasta kiinnostuneet.

Työväentalojen maailmanperintöhanketta ovat rahoittaneet Tradekan säätiö, Riihi säätiö ja Kansan Sivistysrahasto. Työväenmuseo Werstaan kumppaneita kartoitustyössä ovat Kansantalojen liitto, Työväentalojen liitto, Työväen Arkisto sekä Kansan Arkisto.