Riitta Mäkinen: Liikunnallinen aktiivisuus kasvuun kaikissa ikäluokissa!

26.11.2018

Valtioneuvoston liikuntapoliittinen selonteko on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Sen tavoitteena on tuoda esille liikunnan entistä vahvempaa ja monipuolisempaa merkitystä yhteiskunnassa ja luo pohjaa 2020-luvun liikuntapolitiikalle.

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan suomalaiset liikkuvat entistä vähemmän. Liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset ovat Suomessa noin kolme miljardia euroa vuodessa. Se on yhteydessä moniin kansanterveydellisiin sairauksiin, työkykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin. Lasten ja nuorten osalta tilanne on hälyttävä. Nykyään alle kouluikäisistä vain murto-osa liikkuu suositusten mukaisesti ja samalla palveluita käyttävät vähiten ne, jotka liikunnasta juuri eniten hyötyisivät.  Motivaatio liikkumiseen on oltava aitoa, jotta muutos oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on pysyvä. Liikunnallista aktiivisuutta on pystyttävä lisäämään kaikissa ikäluokissa.

Muutos vaatii vahvoja toimenpiteitä. Ongelmaan on puututtava kokonaisvaltaisesti, yli hallintorajojen ulottuvalla politiikalla. Tämä tarkoittaa ns. ilmiöpohjaista budjetointia, mikä kannustaa useita eri vastuutahoja yhteistyöhön perheitä, yrityksiä ja järjestöjä myöten.

Jokaisella lapsella tulee oikeus harrastamiseen ja liikuntaan. Surullinen tosiasia kuitenkin on, että tämä päivänä lajiharrastaminen maksaa – ja usein paljon. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää, että esimerkiksi toimintakyky, sosiaalinen tausta tai perheen varallisuus ei saa olla este osallisuudelle ja harrastamiselle. Sen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja edullista. Ja mielekästä.

Liikunnallinen aktiivisuus ja terveelliset elämäntavat omaksutaan jo lapsena. Keskeinen keino vaikuttaa kouluikäisten lasten liikkumiseen on koko ikäluokan tavoittava perusopetus. 2020-luvulla koululiikunnan määrää on lisättävä.  Liikkuva koulu –ohjelman avulla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Näin on tapahtunut myös Jyväskylässä, jossa liikuntatoimi yhdessä perusopetuksen kanssa on tehnyt arvokasta työtä.  Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tästä tunnustuksena kaupungille vuoden 2018 Länsi- ja Sisä-Suomen Liikkuva koulu –palkinnon.

Suomessa järjestökentällä on aina ollut erittäin vahva rooli liikunta- ja urheilutoiminnan järjestämisessä. Näin on myös Keski-Suomessa ja Jyväskylässä. Julkisen sektorin on omalla toiminnallaan turvattava järjestöjen toimintaedellytykset. Lainsäädännöllä on varmistettava, ettei järjestöjen oma varainhankinta tulevaisuudessa vähennä valtionavustusten määrää. Vastaavasti liikuntapalveluja tuottavien yritysten verotuskäytäntöjä on selkeytettävä nykyisestä.

Hyvin suunnitellut ja nykyaikaiset liikuntapaikat ovat toiminnan kivijalka. Hippos2020-hanke yhdistää toisiinsa kuntalaisten omaehtoisen liikkumisen, kilpa- ja huippu-urheilun, koulutuksen ja terveyden- ja hyvinvoinnin tutkimuksen luoden samalla yritystoimintaa. Ehdoton kilpailuetumme on korkeatasoisessa osaamisessa. Sitä olisi mahdollista hyödyntää edellä mainitun lisäksi esimerkiksi työhyvinvoinnin edistämisessä ja tutkimuksessa.

Tarvitsemme myös uusia avauksia. Islannissa on saavutettu uskomattomia tuloksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Lapsiperheisiin on panostettu runsaasti ja rohkeasti myös täysin uusin keinoin. Jokaisella 6-18 –vuotiaalla on käytössään aktiivikortti, johon on ladattu rahaa. Tämä on kaksinkertaistanut ohjattuun harrastukseen osallistuvien määrän. Kyse on investoinnista, joka säästää tulevaisuudessa rahaa. SDP haluaa kokeilla mallia myös Suomessa varaamalla määrärahaa kompensoimaan harrastusmaksuista aiheutuvia kustannuksia. Kokeilun aikana seurataan kehitystä ja varmistetaan samalla, ettei tuki siirry kustannuksiin.

Valtion liikuntapoliittisessa selonteossa esitetään monia hyviä toimenpiteitä, mutta ne edellyttävät julkisen rahoituksen lisäämistä. Valtion talousarviossa liikunta on yhä ainoa toimiala, jonka rahoitus on täysin riippuvainen rahapelitoiminnan tuotoista.

Tarvitsemme rohkeita muutoksia ja vahvoja investointeja tulevaisuuteen.

Riitta Mäkinen, kansanedustaja (sd.)

Kirjoitus on julkaistu kolumnina sanomalehti Keskisuomalaisessa