Historia

30.7.2012

Jyväskylän Työväenyhdistys 1888-2008

1888-1899 Wrightiläisyydestä työväenaatteeseen

1888 Jyväskylän Työväenyhdistys ry perustettiin 26. päivänä helmikuuta ajuri Hovisen talossa Harjukadun varrella. Perustavassa kokouksessa yhdistykseen liittyi 65 jäsentä. Nuorsuomalaisen suuntauksen paikalliset vaikuttajat toimivat aktiivisesti yhdistyksen perustamiseksi. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Eero Erkko. Alkoi nuoren työväenyhdistyksen wrightiläiseen uudistuspolitiikkaan nojaava kausi.

Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin 23. syyskuuta, jota on pidetty yhdistyksen vuosipäivänä. Alkuvuosina yhdistyksessä käytiin kiivasta kamppailua nuorsuomalaisten ja vanhasuomalaisten välillä. Heti toisena toimintavuonna valta vaihtui vanhasuomalaisille, kun puheenjohtajaksi valittiin tyttökoulun opettaja, maisteri N. F. Spolander.

1893 Puhujaseuran perustaminen. Nuorsuomalaiset palasivat yhdistyksen johtoon. Keskeisiä suomettarelaisia vetäytyi yhdistyksen toiminnasta. Jäsenmäärä putosi lähes kolmannekseen. Vuonna 1894 yhdistyksessä oli vain 29 jäsentä. Muutaman vuoden kuluttua tilanne kallistui jälleen suomettarelaisten hyväksi. Vuosi 1893 oli myös työväenyhdistysten valtakunnallisen yhteistyön kannalta merkittävä. Tuolloin pidettiin Helsingissä ensimmäinen työväenyhdistysten yhteinen kokous.

1889 perustettiin kuoro. Yhdistyksen iltamia pidettiin Seurahuoneella ja niissä näyteltiin ja tanssittiin. Näytelmäkappaleina nähtiin mm. Lotta Svärd ja Savon Jääkärit. Naisten osuus yhdistyksen toiminnassa vahvistui. Jyväskylän yleinen sairas- ja hautausapurahasto perustettiin samana vuonna työväenyhdistyksen alullepanemana. Jyväskylän Työväenyhdistys toimi aktiivisesti sosiaalipoliittisissa kysymyksissä. Se mm. järjesti työttömien kokouksen, piti jonkin aikaa yllä työnvälitystoimistoa sekä teki aloitteita työpäivän lyhentämiseksi. Käsityöammateissa työaikaa vaadittiin lyhennettäväksi kymmeneen tuntiin päivässä. Yhdistys kiinnitti myös huomiota työväestön asumiskysymykseen.

1891 Soittokunta aloitti toimintansa, kun ”kuusi kirjanpainajaa oli lupautunut yhdistyksen torvilla soittoa ylläpitämään”, kuten huvitoimikunnan puheenjohtaja rouva Johansson ilmoitti.

1898-99 ammattiosastoja perustetaan työväenyhdistyksen alaosastoiksi. Räätälit, suutarit, puusepät ja kirvesmiehet halusivat ammatillisen järjestäytymisen avulla parantaa palkkatasoaan. Käsityöläisillä herätteenä toimi myös tehdastuotteiden tulo markkinoille, mikä oli johtanut useiden käsityöläisten vararikkoon. Työväestön aktiivisuuden kasvu toi yhdistykseen lisää jäseniä. Vuonna 1899 jäseniä oli jo 179. Merkittävä innostuksen herättäjä oli myös raittiusaate, jonka työväestö koki omakseen, ja jonka edistämiseksi työväenyhdistys toimi aktiivisesti. Vuonna 1899 aloitti toimintansa myös naisosasto. Jyväskylän Työväenyhdistyksessä wrightiläisen ajattelutavan väistyminen ajoittuu vuosiin 1896-1899. Vähitellen yhdistys omaksui työväestön roolin kasvaessa sosialistisia vaikutteita ja suomalaisuusliikkeen kannattajat alkoivat vetäytymään toiminnasta.

1900-1919 Sosialismin noususta kansalaissotaan

1901 Parin vuoden kiistelyn jälkeen voitti Jyväskylässä kanta JTY:n liittämisestä Suomen Tyäväenpuolueeseen. Marraskuun 10.päivänä pidetyssä äänestyksessä liittymistä puoltava kanta voitti äänin 10-5. Johtokunnan vaatimien uusien selvitysten jälkeenkin kanta pysyi voimassa äänin 19-12. Päätöksen jälkeen yhdistyksestä lähti useita suomalaisuusliikkeeseen kuuluneita johtohenkilöitä.

1903 Ensimmäinen JTY:n edustaja valittiin kunnanvaltuustoon. Vaaliyhteistyö suomettarelaisten kanssa, jotka ottivat listoilleen myös työväestön edustajia. Forssan puoluekokoukseen, jossa Työväenpuolue hyväksyi sosialistisen ohjelman, osallistui JTY:stä puheenjohtaja O.E. Lindeman. Osuuskauppa Mäki-Matti perustettiin.

1905 Venäjällä puhjennut ja Suomeen nopeasti levinnyt Suurlakko aatteellisesti oli innostava tapahtuma, joka käänsi JTY:n jäsenmäärän nousuun vuonna 1904 saavutetusta 50 jäsenen pohjalukemasta. Jo vuoden 1905 lopulla jäseniä oli 223. Yhdistys valvoi valitsemansa kansalliskaartin avulla, että Jyväskylässä ei lakon aikana työskennelty. Lakko merkitsi myös mielipiteiden radikalisoitumista. Vuoden 1905 vaaleja protestoitiin näyttävällä tuhannen ihmisen mielenosoituskokouksella, joka vaati mm-. yleistä äänioikeutta ja yksikamarista eduskuntaa. Perustettiin myös Jyväskylän ”punanen kaartti”.

1906 Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus valtiollisissa vaaleissa. Jyväskylässä irtaannuttiin porvareiden vaikutuksesta lopullisesti vuoden 1906 lopulla. Kunnallisvaaleihin osallistuttiin liitossa suomettarelaisten kanssa, mutta tyytymättömyys ratkaisuun oli suurta. Yhdistyksen linjan kirkastuminen johti jäsenkatoon, kun mm. seminaarilaiset, opettajat ja muut wrightiläiset jättäytyivät lopullisesti yhdistyksen toiminnasta. Seuraavan vuoden kunnallisvaaleissa työväenyhdistys oli vaalilakossa, koska kunnallisvaaleissa ei noudatettu yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Kielteisyys kunnalliseen toimintaan säilyi ensimmäisen maailmansodan alkuun saakka. Sorretun Voima –lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti. ”Jyväskylän agitatsionipiiri” perustettiin” ja siitä tuli myöhemmin Vaasan läänin itäisen vaalipiirin sosialidemokraattinen piirijärjestö. Yhdistys osti tontin tulevaa toimitaloaan varten. Nuoriso-osasto perustettiin ja se hajosi saman vuonna. Naisosasto käynnistettiin uudelleen. Voimistelu- ja Urheiluseura Voima perustettiin JTY:n alaisuuteen.

1907 Yhdistys sai ensimmäisen kansanedustajansa, kun Kaarle Mänty valittiin eduskuntaan. Puolue oli vaaleissa Jyväskylän suurin poliittinen ryhmä. Yhdistys hankki itselleen työläisäitien virkistyslomia varten Halssilasta Akkala nimisen maa-alueen, jonne rakennettiin myös lava tanssimista varten. Naiset enemmistönä JTY:n jäsenistössä. Uusi nuoriso-osasto perustettiin.

1910 Taantumuksen aika Venäjällä ja toisen sortokauden kiristyminen. Työväestön ja porvareiden välien kiristyminen Suomessa. Ensimmäisen työväentalon rakentaminen, joka oli taloudellisesti niin suuri ponnistus, että se oli lähes myytävä jo samana vuonna. Äänin 13-8 ei kauppaa tehty ja myöhemmin taloudelliset vaikeudet voitettiin. Näytelmäseura perustettiin. Voimistelu- ja Urheiluseura Veikot sai alkunsa. Seura itsenäistyi vuonna 1923 omaksi yhdistykseen ja toimii edelleen aktiivisesti. Seuraavana vuonna yhdistys julisti työväentalolle tanssikiellon, joka oli voimassa kolme vuotta.

1912 Yhdistys perusti oman lukusalin. Useita ammattiosastoja (sekatyöntekijät, lakkitehtaalaiset ja puutyöntekijät) liittyi työväenyhdistyksen alaisuuteen.

1915 Työväentalon laajennus, jonka seurauksena näyttämölle saatiin myös pukuhuone ja taloon 80 neliön kahvilahuoneisto. Yhdistys perusti oman kirjaston, jossa oli 247 kirjaa, pääosin aatteellista kirjallisuutta, mutta myös kaunokirjallisia teoksia, tietokirjallisuutta ja näytelmiä. Elintarviketilanne Jyväskylässä kiristyi, jauhovarastot hupenivat ja esimerkiksi tammikuussa ei ollut kaupoissa lainkaan sokeria.

1916 Ravintolatoiminta alkaa työväentalon kahvilahuoneistossa neljän työntekijän voimin. Elintarvikepula jatkuu ja mm. maidosta on pulaa. Työväestö aktivoituu ja Sosialidemokraatit saivat eduskuntaan enemmistön 103 paikallaan. Tämä oli ensimmäinen kerta Euroopassa, kun vasemmisto sai enemmistön parlamentissa. JTY:stä eduskuntaan valittiin kolme edustajaa: Aino Takala, Kaarle Mänty ja Onni Tuomi.

1917 Yhdistyksen jäsenmäärä kasvaa räjähdyksen lailla. Vuoden 1916 alle 250 jäsenestä päästään vuonna 1917 jo yli 700 jäseneen. Jyväskylän kesäteatteritoiminta alkaa, kun Jyväskylän Työväen Näyttämö esiintyy ensimmäisen kerran Lounaispuiston lavalla. Venäjän vallankumous, Jyväskylään perustettiin komitea pohtimaan vallankumousasioita. Eduskunnan hajottaminen ja uudet vaalit. Eduskuntavaalitappion myötä radikaali linja puolueessa voimistuu. Huono elintarviketilanne jatkuu, Sorretun Voimassa mm. kehotetaan keräämään jäkälää. Marraskuun suurlakko. Puhelinkeskuksesta käydyn kiistan takia työväen järjestyskaarti pidätti viisi poliisia, pormestarin, kaupunginviskaalin ja suojeluskunnan päällikkö Martti Pihkalan ja sulki heidät yöksi kaupungin putkaan. Suojeluskunnat aseistautuivat, kuten myös työväen järjestyskaartit. Jyväskylään aseita ei kuitenkaan työväelle saatu. Suomen itsenäisyysjulistus annettiin 6.12.1917.

1918 Kansalaissota alkoi Jyväskylässä. Taulumäen kirkko syttyi tuleen 27.1.1918 yöllä, kun vallankumous julistetaan alkaneeksi Helsingissä samana päivänä. Kyse oli kuitenkin sattumasta. Jyväskylään ei kokoontunut punaisia joukkoja ja valkoiset saivat kaupungin haltuunsa. Työväentalo vallattiin helmikuussa ja se joutui takavarikkoon. Pidätykset alkoivat 4.2.1918. Kaikkiaan pidätettiin 569 henkeä, joista osaa myös pahoinpideltiin. Jyväskylän työväenyhdistyksen jäsenistä sodassa kuoli alle kaksikymmentä henkeä, joista yksi rintamalla sekä loput teloituksissa ja vankileireillä eri puolilla Suomea.
Sodan jälkeen työväenliike jakaantui. Sosialidemokraattien johtoon astui kansalaissodasta syrjään jäänyt ryhmittymä.

1919 Jyväskylän työväentalo vapautui takavarikosta helmikuussa 1919. Sorretun Voima muutti nimensä Työn Voimaksi. Maaliskuun eduskuntavaaleissa sosialidemokraatit saivat Jyväskylässä lähes 40 prosenttia annetuista äänistä. Vuoden 1919 puoluekokouksessa jyväskyläläiset edustajat kuuluivat puolueen keskustaan, maltillisen puoluejohdon ja myöhemmin kommunistiseksi liikkeeksi eriytyneiden radikaalien, väliin. JTY osti työväentalon tulevaa laajennusta talon viereisen tontin. Tontilla sijainnut talo kunnostettiin ravintolaksi.

1920 – 1929 Taistelu liikkeen suunnasta ja uuden rakentamisen aika

1920 Työväentalolla toiminut Työn Voiman toimitus siirtyi omiin tiloihin, mikä mahdollisti ravintolatoiminnan laajentamisen. Työväen Näyttämö sai päätoimisen johtajan. Kahden vuoden kuluttua palkkalistoille tuli lisäksi kolme näyttelijää ja musiikin ohjaaja.

1921 JTY:n vuosikokouksessa kiistaa johtokunnan vaalista. Kommunistit perustivat oman puolueosaston. Jyväskylässä yhdistyksen vasemmistolainen linja hillitsi kommunistien menestystä, eikä liike saanut yhdistyksessä mainittavaa jalansijaa. Vain muutama jäsen erotettiin yhdistyksestä tästä syystä. Kunnallisvaaleissa porvarit saavat 9 paikkaa ja sosialidemokraatit 5 kommunistien jäädessä ilman paikkoja. Jyväskylän Työväenyhdistykselle palkattiin päätoiminen taloudenhoitaja.

1924 Yhdistys osti Ainolan huvipaikan Jyväskylän suojeluskunnalta. Samana vuonna alettiin rakentaa Alvar Aallon piirtämää ”Harmaata linnaa”, Jyväskylän työväentalon nykyistä Aalto-salirakennusta. Rakennus vihittiin käyttöön 24.4.1925. Kustannusarvio kohosi lähes kahteen miljoonaan markkaan. Rakentamishankkeeseen lähdettiin uskoen, että ravintolatoiminnan tuotoilla voidaan maksaa rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Näin myös kävi, vaikka talousvaikeudet olivat 1920-luvun puolivälissä niin suuret, että puoluetoimikunta lähetti edustajansa tutustumaan tilanteeseen. Kapellimestari Hannes Horjander (Horpio) otti vastuun sekä teatterin, orkesterin että kuoron musiikkitoiminnasta, Hänen kautensa jatkui pientä keskeytystä (1927-1929) lukuun ottamatta aina vuoteen 1953 saakka. JTY:n soittokunta oli 1920-luvun puolivälissä kaupungin ainoa. Yhdistyksen kirjasto avattiin myös muille kuin jäsenille.

1926 Sosialidemokraatit voittivat kunnallisvaaleissa saaden 10 paikkaa 23:sta. Toivo Lehto valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. Työväentalolla esitettiin lainojen maksamiseksi ”eläväin kuvain teatteria” vuosina 1926-1928.

1929 Yhdistyksen ravintoloiden myynti ylitti kahden miljoonan markan rajan. Pian tämän jälkeen alkoi kuitenkin pula-aika, ja myynti laski jälleen. Myös poliittiset suhdanteet olivat muuttumassa, sillä oikeistopuolueet olivat voittaneet edellisenä vuonna pidetyt kunnallisvaalit. Marraskuun lopussa Lapualla sai alkunsa liike, josta muodostui vakava uhka suomalaiselle demokratialle.

1930-1945 Kansanvalta puolustuskannalla

1931 Perustettiin JTY:n biljardikerho.

1932 Laittomuudet levisivät Jyväskylään. Työväentalon läheisyydessä sijainneen Työn Voiman toimituksen edustalle kerääntyi yöllä 31.tammikuuta joukko miehiä. Lehtitaloa vartioineen miehen ammuttua kerran ilmaan hajosi väkijoukko, mutta tätä seuranneessa ampumavälikohtauksessa haavoittui yksi läheisen työväentalon vartioista. Mäntsälän kapinan aikaan Jyväskylään kokoontui suuri joukko lapualaisia ja he mm. ottivat haltuunsa Jyväskylän suojeluskunnan talon, sekä miehittivät puhelinkeskuksen ja lennättimen. Työväenyhdistyksen ravintoloissa pula-aika tuntui, sillä vuosi 1932 oli jo kolmas peräkkäinen tappiollinen vuosi. Jussi Sihvonen valittiin yhdistyksen päätoimiseksi taloudenhoitajaksi, missä tehtävässä hän työskenteli yhtäjaksoisesti vuoteen 1968 saakka. Kieltolaki kumottiin ja myös JTY:n ravintoloissa aloitettiin alkoholin myynti yleiskokouksen äänestettyä asiasta äänin 40 – 7.

1933 Jyväskylän työväentalo pakkoliputettiin äärioikeistolaisten toimesta vapaussodan voitonparaatin 25-vuotispäivänä 16.5.1933. Myöhemmin ministeriksikin kohonnut Onni Peltonen valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan. Syntyy yhdistyksen ”keppiherra”-perinne, kun perustajajäsen Kalle Kallioinen testamenttaa yhdistykseltä saamansa hopeapäisen kepin annettavaksi kulloinkin jäsenyydeltään vanhimmalle miesjäsenelle.

1935 Yhdistykseen perustettiin valistusjaosto

1937 Yhdistyksen kesäpaikkaan Ainolaan rakennettiin tie. Seuraavana vuonna Nuoriso-osasto hankki tontin Päijänteen rannalta ja rakensi kesäkodikseen Pöllöhovin, tai Pöllökorven.

1939 Talvisota syttyy.

1941 Suomi joutuu uudelleen mukaan sotaan, alkaa jatkosota. Ainolan tanssilava valmistui, mutta jatkosodan syttymisen vuoksi avajaiset peruttiin. Seuraavana vuonna yhdistys sai loppuun maksetuksi työväentalon rakentamiseen ottamansa lainan. Tapahtui alueliitos, jossa Nisulan, Lohikosken, Halssilan ja Keljon alueet liitettiin Jyväskylään. Jyväskylän asukasluku kasvoi sotavuosina alueliitoksen ja myös siirtolaisuuden johdosta kaksinkertaiseksi. Vuonna 1940 asukkaita oli 11 000 ja vuonna 1945 jo 23 000.

1943 Perustettiin Jyväskylän työväenyhdistyksen keskusopintokerho. Opintojen aiheina olivat mm. kunnallispoliittiset kysymykset. Kerho järjesti myös opastusta veroilmoitusten täytössä. 1950-luvulla ryhdyttiin opiskelemaan kieliä, ruotsia ja englantia.

1945 Sota loppui. Ainolan lava avattiin yleisön käyttöön. Vuonna 1945 yhdistyksen vuodesta 1929 jatkuvassa kasvussa ollut jäsenmäärä ylitti jo 500 jäsenen rajan.

1945-1954 Vasemmistolainen kaupunki kehittyy ja yhdistys kasvaa

1945 Kunnallisvaaleissa siirryttiin Jyväskylässä vasemmistovaltaan. Vasemmiston sisäisessä kilvassa Sosialidemokraatit saivat noin 3000 ääntä SKDL:n 2000 vastaan. Jyväskylän Työväenyhdistyksen asema vahvana kunnallispoliittisena vaikuttajana korostui entisestään. Puoluetoimikunta kielsi vuokraamasta työväentaloja kommunisteille, mutta JTY:ssä tätä kieltoa päätettiin uhmata äänin 38 – 29. Samalla toivottiin, että Työn Voima suhtautuisi sävyisästi eri liikkeissä toimiviin työläisiin. Yhdistyksellä oli pyrkimys edistää työväenliikkeen yhtenäisyyttä. Yhteisiä vappujuhlia kommunistien kanssa vietettiin vuosina 1945 – 1948. JTY:n toiminta oli aktiivista, työväentalolla pidettiin yli 1000 tilaisuutta.

1946 Yhdistyksen orkesterin toiminta päättyi, kun Jyväskylään perustettiin kaupunginorkesteri. Yhdistys aloitti torvisoittokuntatoiminnan.

1947 Perustettiin Rautpohjan Sos.dem.kerho, turvaamaan sosialidemokraattien asema tehtaalla taistelussa kommunistien vaikutusvallan kasvua vastaan.

1950 JTY:ssä kanta vasemmistoyhteistyöhön muuttui varaukselliseksi, yhteisiä vappujuhlia vastustettiin eikä yhteistyöhön kaupunginvaltuustossa sitouduttu etukäteen, vaan ainostaan tapauskohtaisesti harkiten. Yhdistyksen jäsenmäärä ylitti 700 jäsenen rajan. Perustettiin Kunnantyöntekijöiden sos.dem. kerho, joka myöhemmin muutti nimensä KTV:n sos.dem.kerhoksi.

1953 Musiikkijohtajaksi valittiin Ahti Karjalainen, joka organisoi musiikkitoimintaa uudelleen.

1955-1969 Puoluehajaannus ja JTY:n malli

1955 JTY:ssä keskusteltiin ensimmäisen kerran virallisesti aluillaan olevasta SDP:n sisäisestä kiistasta, joka johti myöhemmin puoluehajaannukseen. Työväentalon rinnalle valmistui vanhaa puurakenteista taloa korvaamaan uusi nelikerroksinen toimisto- ja liikerakennus kauppakadun varteen. Yhdistyksen jäsenmäärän hidas, mutta tasainen lasku alkoi. Samaan aikaan kerhotoiminta voimistui.

1956 Yleislakko. Työväenyhdistyksen tiloissa pidettiin yli 1300 tilaisuutta. Tammikuussa avattiin ensimmäisen luokan ravintola, Teatteriravintola. Ravintoloiden yhteinen paikkamäärä ylitti 500 rajan ja yhdistys työllisti 110 henkilöä. Yhdistykseen perustettiin keskustelukerho.

1957 SDP.n ylimääräinen puoluekokous, jossa puheenjohtajaksi valittiin Väinö Tanner ja puoluesihteeriksi Kaarlo Pitsinki. Vähemmistöön jääneet ns. skogilaiset eivät saaneet paikkoja puoluejohdossa. JTY:ssä korostettiin puolueen yhtenäisyyden merkitystä ja pyrittiin sovittelemaan kiistaa. Puoluehajaannus kuitenkin syveni neljän vähemmistöläisen kansanedustajan lähtiessä ”ottopoikina” V.J. Sukselaisen (maal.) johtamaan vähemmistöhallitukseen. Ministerit erotettiin eduskuntaryhmästä. Hallituksen kaaduttu syksyllä, JTY:n puheenjohtaja Onni Peltonen esitti heidän ottamistaan takaisin eduskuntaryhmään.

1958 Eduskuntavaalien jälkeen sos.dem. eduskuntaryhmä hajosi. Jyväskylän Työväenyhdistyksen kansanedustaja Impi Lukkarinen siirtyi ”skogilaisten” eduskuntaryhmään. Puolueneuvosto kehotti JTY:stä erottamaan hänet, mutta jäsenistö päätti äänin 192-117 pitää Lukkarisen jäsenyyden voimassa. Yhdistyksen ansiomerkit otetaan käyttöön.

1959 Yhdistyksen lippu vihittiin Porin lippujuhlilla.

1960 Jyväskylästä tuli Keski-Suomen läänin pääkaupunki.

1961. Jyväskylän Työväen Teatterin ammattiteatteritoiminta siirtyi Jyväskylän Teatteri Oy:n alaisuuteen, syntyi Jyväskylän kaupunginteatteri. Työväenteatterin kannatusyhdistys jatkoi yhdistyksenä, jolla ei ollut varsinaista teatteritoimintaa. Yhdistyksen tiedotuslehti alkoi ilmestyä nimellä ”Yhdysside”. Yhdistys asettui kokouksessaan vastustamaan SDP:n asettumista presidentinvaaleissa oikeuskansleri Olavi Hongan taakse. Samana vuonna perustettiin JTY:n veteraanikerho yhdistyksen vapaajäsenten yhdyssiteeksi.

1964 Sosialidemokraattien kannatus kunnallisvaaleissa ylitti 40 prosentin rajan. Jyväskylässä oli jo yli 50.000 asukasta. JTY:n jäsenmäärän kehitys kääntyi nousuun ja seuraavana vuonna ylitettiin jälleen 700 jäsenen raja. Jäsenyydeltään vanhimmalle naisjäsenelle annattava tunnustuspalkinto Hopeinen kynttilänjalka luovutettiin ensimmäiselle haltijalleen, Aino Takalalle.

1965 Perustettiin Sos.dem. Urheilukerho, jolla on ollut merkittävä rooli Jyväskylän liikuntapalveluiden kehittäjänä. Esimerkiksi Hippoksen urheilualueen rakentaminen sai alkunsa urheilukerhon vuonna 1965 tekemästä aloitteesta.

1966. Perustettiin uusi nuorisojaosto, joka onnistui elvyttämään nukuksissa olleen nuorisotoiminnan.

1967 Ainolan tanssilava eli kukoistuksensa aikaa. Kesän aikana kävijöitä oli 45.000.

1970-1989 Radikalismista politiikan vastaisuuteen

1970 Yli vuosikymmenen hiljaiseloa viettänyt Nuorten Kotkien toiminta käynnistettiin uudelleen.

1972 Perustettiin JTY:n naisjaosto eheyttämään naistoimintaa ja yhdistämään Jyväskylän Sos.dem Naisyhdistyksen ja Jyväskylän Sosialidemokraattisen naiskerhojen jäseniä. Myöhemmin toiminta on keskittynyt ainoastaan JTY:n naisjaostoon. Yhdistyksen jäsenmäärä ylitti 1000 jäsenen rajan ja Jyväskylän Sos.dem. Nuoriksi (JSDN) nimensä muuttaneen nuorisojaoston jäsenmäärä oli kohonnut yli 300 jäsenen. Nuoriso toi yhdistyksen toimintaa radikaalin vivahteen ja jännite nuorisojaoston ja yhdistyksen johdon välillä voimistui.

1973 Jyväskylä sai ensimmäisen pubin, kun Kansanravintolan pyöreä puoli avattiin itsepalveluravintolana.

1975 Jyväskylän puoluekokous. Jyväskylän väkiluku ylitti 60.000 asukkaan rajan. Väinönkadun puoleiselle osalle työväentalon tonttia valmistui vanhan puisen B-salirakennuksen tilalle uusi toimistorakennus, johon sijoitettiin myös kellarikerroksen kokoustilat, joita vanhan perinteen mukaan kutsuttiin B-saliksi.

1976 JTY:n teatteriryhmä aloitti toimintansa. Myöhemmin tästä ryhmästä kehittyi nykyinen Jyväskylän työväenteatteriyhdistys ry.

1978 Kansanravintola muutti kellaritiloihin ja siitä tuli kaupungin ensimmäinen kellariravintola.

1980 Yhdistyksen jäsenmäärä ylitti 1200 jäsenen rajan. Seuraavana vuonna alkoi jäsenmäärän hiljalleen tapahtuva lasku.

1981 JTY aloitti yhdessä Jyväskylän Työväenteatterin kannatusyhdistyksen kanssa kesäteatteritoiminnan Ainolassa. Toiminta jatkuu yhä Jyväskylän Työväenteatteriyhdistys ry:n pyörittämänä. Nuorisotoiminnan vahvin vaihe oli ohitettu.

1982 Kaupunginteatteri muutti pois työväentalolta uusiin tiloihin Vapaudenkadulle. A-Sali entisöitiin alkuperäiseen asuunsa ja ristittiin Aalto-saliksi. JTY oli mukana perustamassa Vastin –lehteä. Seuraavana vuonna aloitti Aalto-salilla nuorisolle suunnattu disko, joka veti parhaimpina iltoina 700 – 800 nuorta työväentalolle. Jonkin aikaa kokeiltiin myös aikuisten tansseja.

1985 Perustettiin Jyväskylän Teatteriravintolat Oy, jonka kaikki osakkeet yhdistys merkitsi. Seuraavan vuoden alusta alkaen ravintolatoiminta siirtyi yhtiölle.

1988 Yhdistyksen satavuotisjuhlavuosi. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto vieraili työväentalolla tapaamassa valitsijamiesehdokkaitaan.

1989 Yhdistys oli osakkaana Kiinteistö Oy Jyväskylän Ainolassa. Valtion suhdanteita hillitäkseen säätämä investointivero siirsi kuitenkin Ainolaan suunnatun kylpylähotellihankkeen alkua. Politiikan vastaisuuden eteneminen 1980-luvun lopulla ja jäsenistön ikärakenne näkyivät yhdistyksen jäsenmäärässä, joka oli toistasataa pienempi kuin vuosikymmenen alussa.

1990-1999 Lama-aika ja muutoksen vuodet

1990 Teatteriravintolat Oy:ssä aloitti toimintansa henkilöstörahasto.

1991 Laman jo kolkuttaessa ovelle avattiin Elissa, uusi ruoka- ja seurusteluravintola. Yhdistys aloitti oman radio-ohjelman Radio-Jyväskylässä. Ainolan tanssilavalla tanssittiin viimeinen täysi tanssikesä, josta vastasi ohjelmatoimisto Sallap ky. Tämän jälkeen on Ainolassa tanssittu vain juhannuksina.

1993 Yhdistyksen jäsenmäärä alitti tuhannen jäsenen rajan. Yhdistyksen kulttuuritoiminnassa haettiin uusia avauksia Jyväskylän musiikkiopiston kanssa tehdyn Big Band yhteistyön ja oman musiikkiopetuksen muodossa. Kyllike Vaatman kiinnitettiin kuukausipalkkaiseksi kuoronjohtaja-musiikinohjaajaksi.

1994 Elissa muuttui panimoravintolaksi, kun Mestaripanimo Oy aloitti sen tiloissa oluen panon. Nimikilpailun jälkeen olut sai nimekseen Pesiaali. Yhteistyössä Onni Peltosen rahaston kanssa toteutettiin Osuuskauppa Mäki-Matin muistomerkki. Yhdistys totesi, että Ainolan kylpylähotellihankke ei tule toteutumaan ja Ainolassa aloitettiin kaavamuutoksen valmistelu.

1995. Pentti Sahi luopui JTY:n puheenjohtajuudesta. Uutta puheenjohtajaa saapui syyskokoukseen valitsemaan 123 äänioikeutettua yhdistyksen jäsentä. Yhdistys jatkoi toiminnan avautumista. Järjestettiin keskustelutilaisuuksia mm. teemoilla ”Uusi poliittinen kulttuuri – joko taas?” ja ”Miten voit Tommi Turmiola?”. Eduskuntavaalit olivat SDP:lle menestys ja Keski-Suomesta valittiin eduskuntaan neljä sosialidemokraattia, joista kaksi JTY:stä (Marja-Leena Viljamaa ja Kalevi Olin).

1996 JTY luovutti Ainolan tanssilavan ja tontin Jyväskylän kaupungille. Vastineeksi se sai rakennusoikeutta kylpylähotellihanketta varten hankkimilleen maille Ainolan lavan lähiympäristössä. Naisjaosto toteutti projektin Tallinnan 3.lastenkodin avustamiseksi. Marja-Leena Viljamaa valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuuston ensimmäiseksi naispuoliseksi puheenjohtajaksi kautta aikojen.

1997 Toiminnan avautuminen jatkui. Yhdistys järjesti vuonna 1997 neljä kokousta jäsenistölleen ja 12 avointa keskustelutilaisuutta, joihin olivat jäsenten lisäksi tervetulleita kaikki muutkin. Yhdistys aloitti Liikkeellä -liitteen julkaisun Keski-Suomen Viikkolehden liitteen kaupunkijakeluissa Jyväskylän jokaiseen talouteen kerran kuukaudessa.

1998 Vilkas tapahtumien vuosi piti sisällään mm. JTY:n 110-vuotisjuhlat, joissa puhui pääministeri Paavo Lipponen, Wanhojen Tovereiden kesäpäivät ja SNK:n liittokouksen Jyväskylässä. Asunto Oy Jyväskylän Väinönkatu 7:n perustettiin toteuttamaan B-salirakennuksen peruskorjaus ja uudisrakentaminen.

1999 Asunto Oy Väinönkatu 7:n vuokra-asuintalo sekä B-salin kokoustilojen remontti valmistuivat. Vuokrahuoneistoja talossa on 45 sekä lisäksi n. 730 m2 liike- ja kerhotiloja. Jyväskylän Teatteriravintolat Oy myi ravintolaliiketoiminnan Osuuskauppa Keskimaalle, Keskimaa jatkoi ravintolatoimintaa työväentalon ravintoloissa vuokralaisena. Tappiollisten eduskuntavaalien seurauksena SDP menetti neljännen paikkansa eduskunnassa. JTY:stä eduskuntaan nousi uutena kasvona Susanna Huovinen.

2000-2008 Uusilla strategioilla uudelle vuosituhannelle

2000 Edellisen vuosikymmenen lopun taloudelliset päätökset olivat samalla merkinneet uuden taloudellisen strategian valitsemista. Yhdistyksen taloudellisen toiminnan painopiste oli siirtynyt selkeästi kiinteist